Huomasin tänään, että olen viime vuosina piilottanut itseltäni paljon pettymyksen tunteita. Syy on se, että kun minulla on olemassa asioihin korkeampi näkökulma, niin pettymykset ikään kuin pyyhkiytyvät sillä pois. Korkeamman näkökulman mukaan pettymykset ja niiden aiheuttajat ovat aina oppimisen paikkoja ja sikäli hyviä, siis mahdollisuuksia kasvuun. Ajattelen myös, että lopulta kaikki tapahtuu oikein ja parhaakseni, kaikkien parhaaksi, ei ole siis syytä olla pettynyt juuri mihinkään.
Ihmisinä meillä kuitenkin on tunteet ja ne on tarkoitus elää läpi, ei piilottaa minnekään eikä kieltää niitä. Niitä ei myöskään tarvitse selittää pois korkeammalla näkökulmalla. Vaikka tunnen pettymystä, se ei poista sitä, että myös se korkeampi näkökulma on totta samaan aikaan. Eivät ne kumoa toisiaan kumpaankaan suuntaan.
Olen pettynyt moneen asiaan elämässäni, jokaisella elämän osa-alueella. Suunnitelmat ja unelmat eivät ole toteutuneet toivomallani tavalla, yrittäjyys ei ole ollut menestys, olen käyttänyt rahaa moniin asioihin turhaan, kaikki käymäni koulutukset eivät ole antaneet, mitä olen tavoitellut eikä parisuhdeasiatkaan ole kukoistaneet. Olen menettänyt niin ihmisiä kuin materiaakin, niin kuin toki varmaan kaikki muutkin. Mistään näistä asioista en ole tuntenut, siis antanut itseni tuntea pettymystä! Eteenpäin vain reippaasti, leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä!
Kaikki nuo pettymystä aiheuttaneet asiat ovat antaneet minulle valtavan paljon monenlaista oppia, varsinkin kärsivällisyyttä olen oppinut miljoona yksikköä. Ne ovat antaneet minulle kokemuksia ja ymmärrystä. Silti saan kokea pettymystä. En halua muuttaa kokemastani mitään, vain tuntea pettymyksen tunteen ulos, elää sen ja antaa sen sitten mennä.
Olen hyväksynyt nuo tapahtuneet asiat jo aiemmin, mutta tämä pettymyksen tunne on jäänyt hyväksymättä ja kokematta. Patoutunut pettymyksen tunne on todennäköisesti vetänyt koettavakseni lisää niitä asioita, joista pettyä. Vaikka olen kiitollinen, että tämä tuli nyt esiin, niin olen vähän pettynyt itseeni, kun en aiemmin ymmärtänyt. Koenpa senkin sitten samalla pois!