Kuinka paljon rakkautta pystyt ottamaan vastaan?

Juhannusaattona upeassa järvi- ja suomaisemassa kulkiessani mieleeni tuli radiomainos, jossa äänestä päätellen miesoletettu itki liikutustaan pihvin tai makkaran tiristessä grillissä. Vaikka se lienee huumorilla tehty, niin voin kokea tuon tunteen olevan totta. Kauniissa maisemassa tunnen tuohon verrattavaa nöyrää liikutusta kokemani kauneuden edessä. Miten rakkaus ja sen vastaanottaminen tähän liittyy?

Meillä on mahdollisuus päättää, miten suhtaudumme tapahtumiin, toisiin ihmisiin ja asioihin. Voimme nähdä niillä erilaisia ja eritasoisia merkityksiä tai sitten voimme vaan ohittaa ne huomioimatta mitään erityistä merkitystä. Huomasin juuri miten lyhytkin kohtaaminen toisen ihmisen kanssa sisälsi minulle ainakin kymmenen merkityksellistä asiaa. Aina en ole huomannut merkityksiä niin laajasti.

Tämä avasi minua näkemään merkityksiä ja vastaanottamaan niiden sisältämät hyvät asiat muistakin, jopa jo menneistä kohtaamisista ja tapahtumista.

Miten tuo on mahdollista?

Koen, että tuossa kohtaamisessa olin samalla energettisellä tasolla siitä löytämieni merkitysten kanssa. Pystyin siksi ottamaan ne täysimääräisesti vastaan. Menneistä kohtaamisista aukeni palautetta ja kiitollisuutta, joka oli odottamassa sitä, että olen sen energian kanssa samalla tasolla ja se pääsee maaliinsa eli sydämeeni asti. Aiemmin olen sen kyllä kuullut ja pinnallisesti vastaanottanut, mutta jokin minussa on estänyt sen syvällisen todellisen vastaanottamisen.

Ne esteet ovat olleet käsittelemättömiä syyllisyyden, häpeän ja vihan tunteita. Niiden taajuus on sellainen, että hyvät asiat eivät tavoita. Noiden tunteiden kohtaaminen, hyväksyminen, käsittely ja anteeksianto vapauttaa ihmisen niistä ja energiataajuus muuttuu.

Kun matalavärähteisiä energioita saa vapautettua, värähtelee korkeammalla taajuudella, jossa rakkaus, kiitollisuus ja ilo pääsee vaikuttamaan. Kyse voi olla pelkästään asioiden uudenlaisesta tulkinnasta, näkemisestä ja kokemisesta eri näkökulmasta kuin ennen. Kaiken voi kokea olevan Rakkautta, juuri Sinulle tarkoitettua rakkautta.

Jos näet vaikka juhannusruusun, voit ohittaa sen huomiomalla sen vain ajankohtaan kuuluvana kasvina tai voit nähdä sen ja haistaa sen ihanan tuoksun kokien sen sinulle välittämän rakkauden. Ei se siinä kuki ja olla möllötä pelkästään omaksi ilokseen, kyllä se on siinä tuomassa iloa sinulle ja voit ottaa sen henkilökohtaisena rakkaudenosoituksena Luojalta. Niinkuin kaiken muunkin! Jokainen kohtaaminen ja jokainen eroaminen on rakkautta. Jokainen tapahtuma ja olosuhde on rakkautta. Auringon nousu ja lasku joka päivä on rakkaudenosoitus sinulle ja tämä aika, kun ei juuri kumpaakaan tapahdu, vasta rakkautta ja ihmettä meille onkin.

Myös asioita, joita on pitänyt henkilökohtaisena loukkauksena, voi katsoa sillä silmällä, että jospa niissäkin olisi löydettävissä rakkautta.

Tämä onnistuu vasta, kun pystyy todella ottamaan vastaan rakkautta.

Nyt on hyvä aika harjoitella vaikka tuon juhannusruusun kanssa (tai ”juhannusruusun”).

Ja tietysti olet, me kaikki olemme, myös rakkauden lähettäjiä.

Varautumista ja valoravintoa

Maailmantilanne tarjoaa meille uhkakuvia ja huolenaiheita liittyen myös ruoan saatavuuteen ja riittävyyteen sekä sen laatuun. Ne ratkaisut, joita näihin ongelmiin esitetään eivät aivan kaikille tunnu hyviltä ja oikeilta. Laboratoriossa kasvatettu keinoliha tai äidinmaidonkorvike eivät innosta, kun ei tehotuotettu ja geenimanipuloitukaan ruoka maistu. Mitä vaihtoehtoja meillä sitten on? Esitän varautumista ja valoravintoa ratkaisuksi.

Tärkein huomio on, että meillä on vaihtoehtoja! Meidän ei tarvitse ottaa vastaan tätä luonnotonta suuntausta, vaan me voimme ottaa itse vastuun itsestämme, elämästämme ja ravinnostamme. Nyt on sen aika, että otetaan nämä asiat omiin käsiin. Ollaan oikeasti aikuisia ja itse vastuussa, eikä katsota ja odoteta mitä meille joltain taholta annetaan. Kotimainen viljely, karjanhoito, kanalat ja koko ruoantuotannon ketju on meille tärkeä, näiden alasajo täytyy pysäyttää. Kukin voi osallistua suomalaisen ruoantuotannon ylläpitoon käyttämällä kotimaisia tuotteita ja maksamalla siitä oikean hinnan, ilman halpuutusta. Samalla voi myös nostaa omavaraisuuttaan mahdollisuuksiensa mukaan. On mahdollista kasvattaa itse ruokaa ja kerätä superfoodeja suoraan luonnosta. Nyt on paras aika nokkosen, voikukan ja monen muun villiyrtin käyttöön ja keräämiseen. Marjat ja sienet sitten loppukesästä.

Nyt kannattaa etsiytyä johonkin ryhmään, jossa näitä asioita voi miettiä myös yhdessä. Kesällä pärjäämme helposti, mutta jos talvella tulisi esim. pidempi sähkökatkos, niin sen varalta on hyvä olla suunnitelma. Olisi hyvä tietää joku, jolla on puulämmitteinen talo, jonne voisi tarvittaessa mennä. Olisi hyvä tuntea joku luomuviljelijä. Olisi hyvä tietää missä on lähin porakaivo tai vesilähde. Tämä vastuunotto antaa vapautta valita muitakin asioita, kuin sen mitä syö. Yhteiskunta kyllä auttaa ja huolehtii, mutta saattaa tulla aika, jolloin se apu on ehdollista.

Vaikka puhutaan uhkakuvista ja vaikeista ajoista, kaikki on kuitenkin koko ajan aivan hyvin. Ei ole syytä pelätä. Silti varautuminen on viisasta ja nimenomaan vastuunottoa itsestä ja sitä kuuluisaa omaan voimaan astumista. Sinä olet, niin kuin minäkin, ikuinen kuolematon sielu, eikä fyysisen elämän haasteet ole meille muuta kuin kokemuksia ja mahdollisuuksia kasvaa ja oppia. Lisäksi meillä on nousevia kykyjä ja apua niin paljon koko ajan tarjolla, muutakin kuin toinen toisemme. Kun henkinen kehityksemme ja evoluutiomme etenee, pystymme fyysisen ravinnon lisäksi käyttämään asteittain enemmän ja enemmän ns. valoravintoa.

Mitä on valoravinto?

Mitä tämä valoravinto sitten on? Se on esimerkiksi sitä, että auringonvalo saa ihollemme osuessaan aikaan D-vitamiinin tuotannon. Luuletko, että tämä olisi ainut vitamiini, jota voimme tällä tavoin ottaa vastaan? Ei ole, vaan meillä on aktivoitumassa systeemi, jonka avulla voimme ottaa vastaan energiaa ja tarvitsemiamme ravintoaineita fyysisen kehon käyttöön. Energia tulee sieltä, mistä kaikki energia tulee, sanotaan sitä paikkaa vaikka alkulähteeksi. Kaikki on tätä samaa energiaa, eri muodoissa vain. Meillä on fyysisen kehon lisäksi energiakehoja ja niissä energiajärjestelmä, chakrat. Chakrat ottavat vastaan tätä energiaa ja muuntavat sen fyysisen kehon tarpeisiin sopivaksi.

Tällä hetkellä on tärkeää tiedostaa, että tällainen systeemi on, se toimii jo osin ja että se aktivoituu lisää tarvittaessa. Poikkeusoloissa energian saantimme on turvattu. Ja jollain aikavälillä varmaan siirrymme enemmän ja enemmän valoravinnon käyttäjiksi, kunnes siirrymme siihen kokonaan. Meneekö tähän aikaa kymmenen, sata vai tuhat vuotta, en tiedä. Toivon kyllä, että se tapahtuisi tämän oman elämäni aikana.

Voiko tehdä jotain tämän valoravinnon käytön aktivoimiseksi? Kyllä voi tehdä sisäistä henkistä puhdistustyötä eli käsitellä mm. tunteita, henkisiä traumoja ja rajoittavia uskomuksia. Tämä tapahtuu lyhyesti kerrottuna kohtaamalla kaiken olevan, hyväksymällä ja rakastamalla sen, antamalla anteeksi itselle ja muille sekä päästämällä irti. Aloita nyt vaikka siitä, että otat vastaan totena tiedon tästä valoravinnosta:

Valoravinto on minulle todellista ja minä voin ottaa sitä vastaan. Elimistöni osaa käyttää valoravintoa, se on minulle turvallista, sallittua ja mahdollista. Minä otan vastaan valoravintoa. Olen ikuinen ja aina turvassa. Olen rakastettu.

Lue tuo muutamaan kertaan itsellesi ääneen ja kuulostele, miltä tuntuu.

(Teksti löytyy myös STY:n sivulta.)

Mistä on kyse?

Asiat, tapahtumat, kohtaamiset ja kaikki mitä tapahtuu ovat usein niin monitahoista, että joutuu miettimään niiden todellisia ja syvempiä merkityksiä. Tai saa miettiä, jos hoksaa ihmetellä, eikä vain hyväksy pinnalla olevaa helpointa selitystä. Mistä oikein on kyse miilloinkin?

Miksi tietyssä tilanteessa tunnen tietyllä tavalla? Miksi reagoin johonkin asiaan tietyllä tavalla? Miksi käyttäydyn juuri niin kuin käyttäydyn? Jos alkaa pohtia ja tutkia itseään, voi löytää yllättäviäkin vastauksia. Kaikkeen on aina jokin selitys, jokin syy. Mikään ei ilmaannu itsestään tyhjästä. Tämä on todella mielenkiintoista ja palkitsevaa tutkimustyötä!

Kun löytää jollekin asialle sen todellisen merkityksen, aivan uudenlaisen näkökulman siihen, niin se muuttaa täysin omaa suhtautumista asiaan ja myös omaa kokemusta. Yleensä se auttaa ymmärtämään itseä ja toisia ihmisiä sekä myös maailmaa ja elämää entistä paremmin. Monesti on helpompi hyväksyä asioita, kun ymmärtää ne syvemmin ja monitasoisesti. Kun löytää todellisen merkityksen asioiden takaa, on hyväksymisen lisäksi helpompi antaa anteeksi, niin itselle kuin toisille.

Mitä hyötyä tästä on?

Tällainen pohdiskelu auttaa muuttamaan vääristynyttä ajattelua ja vapauttamaan rajoittavaa uskomusjärjestelmää. Siinä jokin muuttuu elämässä, ihan konkreettisesti. Mieli rauhoittuu, verenpaine laskee, tulee tunne, että kaikki on oikein ja hyvin, on turvassa ja kannateltu. Jotain rajoitteita ja tukoksia poistuu ja elämä alkaa virrata vapaammin, kun ymmärrys laajenee.

Tämä pätee sekä omaan elämään että myös laajemmin. On hyvä kyseenalaistaa asioita ja esittää kysymyksiä. Miksi tämä tapahtuu? Mikä tämän todellinen merkitys on? Mitä tämän taustalla on?

Kysyvälle vastataan!

Rakkaus tulee, oletko valmis?

Tänään 25.12. vietämme Jeesus Nasaretilaisen syntymäpäivää riippumatta siitä, uskooko itse tarinaan vai ei. Sittemmin häntä kutsuttiin Jeesus Kristukseksi. Hänen paluutaan on odotettu ja siellä täällä aika ajoin on ollut viestejä ”Jeesus tulee, oletko valmis?” En oikein usko, että Jeesus palaa tänne enää yksittäisenä ihmisenä. Ennemminkin ajattelen niin, että tuo Kristus-osa, joka hänessä oli, palaa. Sitä voi kutsua Kristustietoisuudeksi tai Kristusenergiaksi. Ja se energia palaa ennemmin tai myöhemmin meihin jokaiseen. Aina joulun aikaan olemme lähempänä sitä, kuin muina aikoina. Joulun aikaan, kun pysähdymme ja hiljenemme, on mahdollista tavoittaa jotakin tuosta pyhästä energiasta. Jokin meissä saattaa aueta silloin, mieli herkistyy ja se sydämeen pääsevä Kristusenergia saa meidät muistamaan toisiamme, toivottamaan kaikkea hyvää, antamaan apua ja lahjoja.

Arjen kiireissä ja touhuissa tuo taas unohtuu, jokin sulkeutuu ja palaamme ns. normaaliin. Mutta kuitenkin meillä kaikilla olisi mahdollista saada tuo Kristusenergia tai -tietoisuus pysyväksi olotilaksi. Se olisi se Jeesuksen uusi tuleminen maan päälle. Olisitko sinä siihen valmis?

Mikä estää?

Mikä estää sitä, että Kristustietoisuus ei ole meissä pysyvänä? Pääasiassa meidän mielemme ja egomme harhat, pelkomme, haavamme ja traumamme. Varmaan monella on ensinnäkin jo se ajatus, että tuollainen ei edes ole mahdollista, ja jos jollekulle onkin, niin ei ainakaan minulle. Tai, että ei se sovellu tähän maailmaan ja tähän aikaan. Vaikeaa sitä onkin sovittaa tähän maailmaan ja tähän aikaan. Mutta kumpaa muutamme, tätä maailmaa vai Kristustietoisuutta? Kummassa on vikaa? Mitä voimme muuttaa? Ja miten?

Kristustietoisuus on puhdasta rakkautta, täydellistä. Sitä emme voi muuttaa, onneksi. Jos se ei sovi tähän maailmaan ja tähän aikaan, vika on tässä maailmassa. Siispä, jos on tahtoa yhdistyä Kristustietoisuuteen, on muutettava tätä maailmaa eli omaa elämää, siihen sopivaksi.  Ja kuten ennenkin olen kertonut, oma elämä ja ympärillä oleva maailma muuttuu sisäisen työn kautta. Sisäinen maailma siivotaan, sinne tehdään tilaa, jotta Kristustietoisuus voisi sinne laskeutua. Vähän niin kuin jouluksi siivotaan kotia, jotta joulu voisi tulla.

Joulu kyllä tulee siivoamattakin, kunhan sille avaa oven. Ja joulun aikaan Kristusenergia hiipii sydämeen, jos sille avaa sydämensä. Jospa pidetäänkin siitä kiinni! Ei päästetä sitä arjen saavuttua pois! Pidetään sille tilaa ja tehdään lisääkin! ”Ois joulu luonamme ain” lauletaan jossain joululaulussa. Jospa oiskin Kristusenergia luonamme aina!

Hyvää päättymätöntä Joulua!

Sinä olet summa

Sinä olet summa ja niin olen minäkin. Olemme kaiken kokemamme ja oppimamme summa. Olemme kaikkien kolhujemme, haavojemme, pettymystemme, pelkojemme, surujemme ja traumojemme summa. Se summa koostuu kaikesta tässä elämässä olleesta ja sukumme historiasta sekä kaikista omista menneistä elämistä maapallolla. Eikä tässäkään vielä kaikki! Summaan voi sisältyä tekijöitä kosmisista ulottuvuuksista, elämistä muilla planeetoilla, muissa tähtijärjestelmissä. Summaan voi sisältyä myös elämiä muussa kuin ihmisen olomuodossa.

Sen summan voi purkaa alkutekijöihin, sitä olen omalla kohdallani tehnyt nyt kolme vuotta suunnilleen päätoimisesti. Se on melkoinen yhtälö ratkaistavaksi, kun tiedossa on aluksi vain summa. Miksi kukaan viitsii tällaista mahdottomalta tuntuvaa yhtälöä lähteä ratkaisemaan? Siksi, kun se on niin mielenkiintoista! Palkitsevaa! Vapauttavaa! Siksi, kun koen sen olevan elämän tarkoitus! Se on sitä, että tulee täysin tietoiseksi itsestään ja kaikesta muusta myös. Se on sitä, että löytää syvimmän olemuksensa, yhteyden ja ykseyden kaiken kanssa. Se on sitä, että vapautuu kaikesta taakasta, painolastista, sitoumuksista, traumoista eli puhdistuu täysin.

Elämän palapeli

Jos kuvitellaan, että elämäni on palapeli, jonka kuva on osin synkkä, tuhruinen ja ankea. Lähden pala palalta käymään näitä synkkiä osia läpi puhdistaen ne. Kun olen puhdistanut jokaisen palan ja laittanut ne takaisin paikoilleen, kuvasta muodostuukin nyt aivan erilainen. Puhdistettu kuva on kirkas, valoisa ja selkeä, kaunis. Uudessa kuvassa kaikki saa uuden merkityksen, kun puhdistetun pinnan alta löytyykin ihan uusia ulottuvuuksia asioihin. Puhdistusta tehdessä pala kerrallaan kaiken näkee uudessa valossa ja kaiken olleen ja menneen voi hyväksyä, antaa anteeksi ja päästää irti.

Summa on matemaattinen termi ja ihan sopiva tähän yhteyteen, sillä tässä on selkeä logiikka. Kaikelle löytyy merkitys. Ja jokainen pala loksahtaa paikalleen kuten palapelissä muodostaen selkeän kuvan.  Käytännön tasolla tämä puhdistus ja eheyttämistyö muuttaa elämää vapaammaksi, helpommaksi ja hauskemmaksi. Ei ole enää traumojen ja uskomusten vuoksi pakottavia kuvioita, rajoituksia tai pelkoja. Löytyy sisäinen rauha, rakkauden olotila ja puhdas ilo. Kaikki on tässä ja kaikki on hyvin, vaikka maailmassa ulkopuolella tapahtuisi mitä tahansa. Tästä tilasta lähtien on helpompi luoda uutta ja parempaa maailmaa, sillä se luominen tapahtuu aina sisältä ulospäin. Ensin se rauha luodaan itselle sisälle ja sen jälkeen se voi alkaa näkyä ulkoisessa maailmassa. Maailma muutetaan siis ihmisen sisäisen maailman kautta. Jokaisen ihmisen. Nyt on sen aika!

Ylösalainen maailma

Lapsena huvittelin retkottamalla tv-tuolissa pää alaspäin. Siitä kun aikansa tuijotteli kattoon, se alkoi näyttää lattialta, kynnykset vaan olivat vähän korkeampia. Kuvittelin eläväni ylösalaisessa maailmassa ja se tuntui hauskalta vaihtoehdolta. Nykyään tuntuu usein samalta. Maailma ei olekaan sitä, mitä siitä on kuvitellut, vaan ihan päinvastoin. Tämä tulee esiin niin itsessä sisäisesti kuin myös ulkoisessa maailmassa. Se, mitä on pitänyt hyvänä, ei aina sitä olekaan. Se, mitä on pitänyt pahana, ei myöskään aina sitä ole. Se, mitä on pitänyt totena, ei aina sitä olekaan. Se, mitä on pitänyt epätodellisena, ei aina sitä olekaan.

Maailman ylösalaisin kokeminen liittyy heräämiseen, niin henkiseen kuin myös yhteiskunnalliseen heräämiseen. Henkisen heräämisen aiheuttaa usein joku henkilökohtainen kriisi omassa elämässä. Yhteiskunnalliseen heräämiseen vie vastaavasti yhteiskunnalliset kriisit, esim. sodat, luonnonkatastrofit tai talouden romahtaminen. Tällä hetkellä sitä herättäjän virkaa hoitaa tehokkaasti korona. Ja näin nämä kriisit, jotka koetaan järkyttävinä pahoina katastrofeina ovatkin ylösalaisessa maailman näkemyksessä hyviä asioita. Ne ovat herättämässä meitä todellisuuteen näyttämällä maailman ylösalaisuuden, kaksinaisuuden ja hulluuden.

On olemassa sellainen sääntö, että niin ylhäällä kuin alhaalla, niin pienessä kuin isossa. Se tarkoittaa sitä, että sama toistuu, vaikka mittakaava vaihtuu. Se, mikä on löydettävissä minussa sisäisesti pienenä, löytyy myös ulkoisessa maailmassa isona. Siksi voi ymmärtää maailmaa tutkimalla itseään. Ja voi ymmärtää itseään tutkimalla maailmaa. Samaa löytyy molemmista. Kun löydän itsessäni hyvää, joka piilottelee pahaa, on sitä samaa varmasti myös ulkoisessa maailmassa. Kun löydän itsessäni pahaa, joka piilottelee hyvää, on samaa varmasti myös ulkoisessa maailmassa. Ja taas toisinpäin myös.

Jokaisella on oma totuutensa?

Sitähän sanotaan, että jokaisella on oma totuutensa ja sitä pitää kunnioittaa. Se oma totuus syntyy siitä, mitä on kokenut ja mitä on oppinut, mitä reittiä on tänne maapallolle kulkenut. Se on oma näkökulma totuuteen ja luultavasti se on vain kapea soiro koko totuudesta. Ennemminkin sanoisin, että jokaisella on oma harhansa ja sitä pitää toki myös kunnioittaa. Ja muistaa, että oma näkemyskin on pitkälti harhaa, itselläkin on oma harha.

Jossain vaiheessa tulee tämä herääminen, joka haastaa niitä harhoja ja laittaa miettimään ja testaamaan omia näkemyksiä ja uskomuksia. Siinä kohtaa se maailma alkaa näyttää ylösalaiselta. Älä silloin pelästy, että olet sekoamassa. Ei, olet tulossa järkiisi! Silloin on aika kyseenalaistaa kaikki niin itsessä kuin ympäröivässä maailmassa. Mikä olen? Mikä on totta? Mikä on harhaa? Mikä on mahdollista?

Jos pelottaa tai hämmentää, ota yhteyttä minuun tai johonkuhun muuhun samoja asioita kokeneeseen. Meitä alkaa olla jo paljon, joten tukea löytyy.

Mihin tämä vie meitä?

Miksi sielu seikkailee ihmisenä täällä ylösalaisessa maailmassa itsensä ja totuuden unohtaneena? Ehkä leikkiäkseen piilosta. Ehkä oppiakseen ja kokeakseen. Ehkä kadottaakseen ja löytääkseen. Ehkä eksyäkseen ja päästäkseen perille. Varmaan kaikkia näitä varten. Kun tämä ylösalaisuus saadaan tasapainotettua ja kaksinaisuuden ääripäät, kuten hyvä-paha, saadaan nollattua, maailma tällaisena voi kadota, loppua. Se ei tarkoita mitään räjähdystä ja tuhoa, vaan muuttumista. Millaiseksi se sitten muuttuu? Sellaiseksi miksi me sen luomme. Kannatan paratiisin tyyppistä ratkaisua. Onko se fyysisesti tämä sama maapallo? En tiedä, ehkä. Ja varmasti voi valita siirtyä moneen muuhunkin paikkaan jatkamaan niin halutessaan.

Miten tämä nollaus ja tasapainotus sitten tehdään? Kaiken täytyy tulla esiin, kaikki ääripäät ja piilotetut asiat pitää saada esiin, jotta ne voidaan käsitellä. Käsittely on hyväksymistä, anteeksi antamista, siitä oppimista ja oivaltamista, ja lopulta sen asian rakastamista ja kiitollisuutta siitä. Rankkoihin asioihin liittyy vielä armo, siitä olen kirjoittanut enemmän täällä.

Miten ne kaikki asiat saa esiin, jotta tuon voi tehdä? Tutkimalla omaa elämää, tämänhetkistä tilannetta, ajatuksia, tunteita ja uskomuksia. Ne ovat johtolankoja. Itse käytän paljon meditaatiota ja myös kävelylenkillä metsässä tai muualla luonnossa usein ”filmi” alkaa pyöriä mielessä ja asioita alkaa tulla esiin. Kaikelle, mitä elämässäni tällä hetkellä on, löytyy syy. Olen sen itse luonut. Minulla on mahdollisuus muuttaa omaa luomistani. Sama koskee sinua.

Jos haluat tätä alkaa tehdä omassa elämässäsi, pystyn auttamaan siinä. Olen opiskellut henkiseksi ohjaajaksi ja käytän ThetaHealing® -meditaatiotekniikkaa apuna. Olen käsitellyt omaa elämääni ja itseäni perusteellisesti ja se tietysti jatkuu edelleenkin.

Toimin etäyhteyksin ja livenä Loimaalla, Helsingissä Tapanilassa ja Tampereella Lielahdessa. Teen myös Aurinkovalmennukseksi kutsumaani yhden päivän ryhmävalmennusta, jossa opetan hyvin konkreettisesti käsittelemään näitä asioita itse. Voit kutsua minut omiin tiloihisi, jos kokoat ryhmän, silloin osallistut itse veloituksetta. Tutustu tarkemmin nettisivullani www.auringonkoti.fi 

Kaisa Anttila p. 040 5738 772

Maailma muuttuu sisäisen muutoksen kautta

Tämä ei ole ensimmäinen eikä varmaan viimeinenkään kerta, kun tästä kirjoitan eli ulkoinen maailma muuttuu sisäisen muutoksen kautta. Tämä tuntuu usein minustakin työläältä ja vaikealta, mutta kerta toisensa jälkeen palaan tähän itsekin. Taas se, mitä luulin tulevan jostain ulkopuolelta, lopulta tulikin jostain syvältä itsestäni. Tätä ei ole helppo kohdata eikä myöntää, mutta se on tietääkseni ainoa tapa todella muuttaa asia.

Meissä kaikissa on niin paljon enemmän, kuin pystymme tiedostamaan. Täältä tiedostamattomasta tulee asioita vähän kerrassaan esiin ja käsiteltäväksi. Sieltä löytyy syyllisyyttä ja häpeää, vihaa ja anteeksi antamattomia asioita, uskomuksia itsestä, muista ja maailmasta, jumalista. Tämä on kertymää tästä elämästä, lapsuudesta ja suvun perintöä, mutta myös monista aiemmista elämistä, joita emme muista tällä hetkellä sekä myös erilaisista paikoista, joita emme muista.

Se, mitä tällä hetkellä koemme tai olosuhteemme ovat, on suoraa seurausta alitajuntamme ohjelmoinnista. Se, mitä nyt koemme negatiivisena ja haasteellisena on helpompi havaita. Astetta vaikeampaa on löytää asiat, joihin liittyy ns. ylikorjausta, ne ovat esimerkiksi vahvuuksiamme, asioita, joista haluaa pitää kiinni. Joskus ne hyvät asiat ovat peittämässä alla olevaa varjoa, pimeyttä. Pimeys täytyy löytää, tuoda valoon, hyväksyä ja antaa anteeksi. Se ei tarkoita, että sitten menettää sen vahvuuden, sen hyvän asian, vaan siitä tulee todellinen, se saa vapaasti olla, ilman tarvetta peittää jotakin.

Oma kokemus

Olen aina ollut hyvin positiivinen, kaikki on hyvin, naminami-tyyppiä. Mikään pahuus ei kosketa minua, jos sellaista edes on olemassa. Kriisini kestää noin kolme tuntia. On kivaa ja helppoa olla tällainen. Ja kyllä, tämä positiivisuus on luonut hyvää ja mukavaa elämää. Se on saanut uskomaan, että kaikki on mahdollista. Kaikki ei kuitenkaan ole tapahtunut sormia napsauttamalla, on pysäytetty ja herätetty huomaamaan, että tsekkaa tarkemmin. Onko tämä totta? Onko tässä kaikki? Miksi en saavutakaan kaikkia tavoitteita, toteuta kaikkia unelmia? Ei kai vaan minullakin ole joitain esteitä?

Tuolta tippuu aika korkealta. Ja syvälle. Suurin positiivisuus on peittämässä suurinta mahdollista pimeyttä. Syyllisyyttä ja häpeää, valtavaa taakkaa. Eihän sitä mikään vähempi olisi voinut piilottaa. Tätä ei käsitelty kerralla eikä hetkessä. Tässäkin pitää mennä kerros kerrokselta syvemmälle. Lopulta nähdä se kaikki pimeys ja pahuus. Ja sitten, ei jäädä siihen piehtaroimaan, vaan hyväksymistä ja itselle anteeksi antoa monta kierrosta, kunnes helpotti. Tämä auttoi ymmärtämään, miksi asioita ei ole tapahtunut. Ei voi rakentaa uutta, jos syvällä sisimmässään uskoo olevansa tuhoaja. Ei voi tulla elämänkumppania, jos tuomitsee itsensä, sillä silloin tuomitsisi hänetkin. Ei voi menestyä, jos ei todella ole minkään hyvän arvoinen.

Kohti oikeaa valoa ja rakkautta

Tämä on sitä ”saat sen mistä luovut”. Tämän prosessin jälkeen positiivisuus, elämän ihanuus ja helppous on oikeasti totta. Se ei ole peittämässä hirveää salaisuutta, se on vapautettu olemaan aidosti, luomaan uutta elämää ja uutta maailmaa. Ilman syyllisyyttä ja häpeää. Ilosta, vapaudesta ja rakkaudesta!

Se, mitä näkyy ympärillä, maailmalla ja uutisissa, on heijastusta ihmiskunnan ihmisten sisäisestä tilasta. Tämä ei ole syyllistämistä, tämä on kutsu puhdistamaan se pois. Resepti on kohdata se, mitä syvällä itsessä on, hyväksyä se, antaa anteeksi itselle ja muille, oppia siitä, kiittää sitä ja lopulta rakastaa sitä. Tehdään se.

Täydellisiä hetkiä ja tarpeiden täyttymistä

Ihmisinä meillä on monenlaisia tarpeita ja usein koemme, että ne jäävät täyttymättä. Tätä mietin eilen. Sitä, että miten ne tarpeet voivat täyttyä, kun en voi niiden täyttämistä laittaa kenenkään toisen ihmisen vastuulle. Ja sitten on kuitenkin paljon tarpeita, jotka liittyvät myös toisiin ihmisiin. Esimerkiksi on tarve tulla kuulluksi ja tarve jakaa asioita muiden kanssa. Näitä tarpeita on vaikea täyttää itsekseen. Usein toki kokemus siitä, ettei tule kuulluksi toisten ihmisten taholta juontuu siitä, että itse ei kuule itseään. Joten avain tarpeiden täyttämiseen kuitenkin lähtee itsestä, että itse täyttää tuon tarpeen itselleen ensin. Ja sitten alkaa tulla kuulluksi muidenkin taholta.

Mietin myös, että miltä tuntuisi, kun kaikki tarpeet tulevat täytetyksi. Teen usein niin, että pyydän saada ymmärryksen jostain asiasta tai kokemuksen, miltä se tuntuu ja niin tein nytkin. Olin tässä vaiheessa kiertänyt Savojärveä puolen kierrosta, uinut matkan varrella, vähän väsytti kuumuuden vuoksi. Reitti kulki henkeä salpaavan kauniissa ja huumaavan ihanasti tuoksuvassa suomaisemassa järven rantaa pitkin. Kävi melko voimakas tuuli, joka teki kuumuudesta todella miellyttävää ja lempeää. Pitkospuilta sain poimia auringon kypsyttämiä makeita lakkoja niin paljon kuin jaksoin syödä. Suon voimakas bioenergia tuntui hoitavana ja voimia antavana. Sitten istuin vakaalla lämpimällä kalliolla kokien turvaa samalla kun vesi huuhtoi varpaita virkistäen ja maisema oli niin kaunis. Tässä hetkessä koin tarpeideni täydellistä täyttymystä. Koin Äitimaan kuulevan ja täyttävän kaikki tarpeeni täydellisesti. Tältä se siis tuntuu.

Jatkoin matkaa ja toivoin vielä, että saisin jakaa tämän hetken upeuden jonkun kanssa. Ja jos luit tämän, niin tämäkin tarve täyttyi, jaoin kokemukseni juuri kanssasi. Saunoin ja uin vielä sekä paistoin makkaraa. Mitäpä muuta ihminen enää voi toivoa.

Täydellisiä hetkiä on koko ajan koettavana. Missä tilanteessa sinä olet kokenut hetken täydellisyyttä? Eikä tähän kokemukseen oikeastaan tarvita muuta, kuin yhden hetken täydellisyys, nimittäin nyt-hetken täydellisyys. Se meillä on, eikä muuta olekaan.