Ihmisinä meillä on monenlaisia tarpeita ja usein koemme, että ne jäävät täyttymättä. Tätä mietin eilen. Sitä, että miten ne tarpeet voivat täyttyä, kun en voi niiden täyttämistä laittaa kenenkään toisen ihmisen vastuulle. Ja sitten on kuitenkin paljon tarpeita, jotka liittyvät myös toisiin ihmisiin. Esimerkiksi on tarve tulla kuulluksi ja tarve jakaa asioita muiden kanssa. Näitä tarpeita on vaikea täyttää itsekseen. Usein toki kokemus siitä, ettei tule kuulluksi toisten ihmisten taholta juontuu siitä, että itse ei kuule itseään. Joten avain tarpeiden täyttämiseen kuitenkin lähtee itsestä, että itse täyttää tuon tarpeen itselleen ensin. Ja sitten alkaa tulla kuulluksi muidenkin taholta.
Mietin myös, että miltä tuntuisi, kun kaikki tarpeet tulevat täytetyksi. Teen usein niin, että pyydän saada ymmärryksen jostain asiasta tai kokemuksen, miltä se tuntuu ja niin tein nytkin. Olin tässä vaiheessa kiertänyt Savojärveä puolen kierrosta, uinut matkan varrella, vähän väsytti kuumuuden vuoksi. Reitti kulki henkeä salpaavan kauniissa ja huumaavan ihanasti tuoksuvassa suomaisemassa järven rantaa pitkin. Kävi melko voimakas tuuli, joka teki kuumuudesta todella miellyttävää ja lempeää. Pitkospuilta sain poimia auringon kypsyttämiä makeita lakkoja niin paljon kuin jaksoin syödä. Suon voimakas bioenergia tuntui hoitavana ja voimia antavana. Sitten istuin vakaalla lämpimällä kalliolla kokien turvaa samalla kun vesi huuhtoi varpaita virkistäen ja maisema oli niin kaunis. Tässä hetkessä koin tarpeideni täydellistä täyttymystä. Koin Äitimaan kuulevan ja täyttävän kaikki tarpeeni täydellisesti. Tältä se siis tuntuu.
Jatkoin matkaa ja toivoin vielä, että saisin jakaa tämän hetken upeuden jonkun kanssa. Ja jos luit tämän, niin tämäkin tarve täyttyi, jaoin kokemukseni juuri kanssasi. Saunoin ja uin vielä sekä paistoin makkaraa. Mitäpä muuta ihminen enää voi toivoa.
Täydellisiä hetkiä on koko ajan koettavana. Missä tilanteessa sinä olet kokenut hetken täydellisyyttä? Eikä tähän kokemukseen oikeastaan tarvita muuta, kuin yhden hetken täydellisyys, nimittäin nyt-hetken täydellisyys. Se meillä on, eikä muuta olekaan.